Onhan sitä aikaa vierähtänyt. V:n syntymän jälkeen en ole vaan yksinkertaisesti ehtinyt enkä jaksanut päivitellä blogia ja täytyy myöntää, että koirat ovat osaltaan olleet "hunningolla". Siinä 2 kk:n jälkeen alkoi jo elämä vähän helpottaa, mutta kuitenkin aina vaan on jotain, että en ole viitsinyt/ehtinyt/jaksanut päivitellä blogia. Jos nyt yrittäisi uudelleen, kun koirienkin kanssa on alettu palailla normaaliin päiväjärjestykseen.

Elmo on ollut enempi ja vähempi J:n ohjauksessa kesän ja alkusyksyn. Luovutin tokonkin eli periaatteessa koko koiran J:lle, mutta nyt olen alkanut pyörtämään puheitani. Kun oma jaksaminen ja innostus on lisääntynyt, olen taas rakastunut Elmoon, vähän niinkuin uudestaan. Itse asiassa luinkin sellaista artikkelia, missä todettiin, että on ihan normaalia hieman vieroittua koirista synnytyksen jälkeen. Maailmaan kun ei vaan sillä hetkellä mahdu muuta kuin tuo pieni ihminen. No, nyt siis maailmani on taas avartumassa ja olen pikkuhiljaa palaillut koiraharrastusten pariin. Huonoa omaatuntoa en aio potea tuosta ajanjaksosta enkä koe, että Elmo olisi mitenkään mennyt sekaisin vaikka sitä kouluttaa vuorotellen minä tai J.

Moskun kanssahan me palailtiin agilityn pariin heti elokuun alussa ja jatketaan syksy Marian valmennuksessa. Elmo käy agilityssa ja haussa J:n kanssa sekä jälkeileekin välillä. Jälki on tällä hetkellä varmaankin huonoimmissa kantimissa, tuntuu, että Elmo ei aina hoksaa mitä ollaankaan tekemässä. J on kouluttanut Elmoa myös tokon saralla, mutta nyt olen minäkin pistänyt lusikkani soppaan. Vähän jo mietin kevättä ja treenejä ja josko kisaamaankin...kevääksi mulla on kaksi ryhmäpaikkaa, sekä Marialle että Tamskin kisavalmiisiin, saapa nähdä kumman kanssa sitten minnekin. Moskunkin tekeminen kun on parantunut 100% vauvan tulon jälkeen. Ei vissiin tule muutoin tarpeeksi huomiota.

Elmo on myös käynyt muutamissa näytelmissä ja lisää suunnitelmia on myös. Voisinkin kirjoittaa niistä oman artikkelin. Viime perjantaina Elmo kävi Sailalla Oivassa lonkka-ja kyynärkuvauksessa ja terveeltä näytti. Jäämme vielä odottelemaan Kennelliiton virallista lausuntoa, mutta tärkeintä minulle on tietää, että Elmo on terve harrastuskoira. Selkäkin kuvattiin ihan vaan mun omaksi tiedoksi eikä siinäkään mitään näkynyt. Sain kaupan päälle hyvät selitykset kuvista ja mitä niissä voisi näkyä. Hyvää palvelua

Onpas taas aikaa kulunut, ettei ole tullut kirjoitettua. Viikko sitten jäi mun ja Elmon tokot kesätauolle ja sen jälkeen ei oo tehty yhtikäs mitään...hyvä minä Aikaa olisi, muttei halua...onneksi J on sittenkin ollut sitäkin aktiivisempi Elmon kans. On uitu, harrastettu hakua ja jälkeä sekä agiliidetty. Hyvä niin. Tai no, oonhan mä sentään jotain tehnyt, haukuttanut Elmoa aikani kuluksi eli siis opettanut ilmaisua

Tiistaina Elmo pääsi Elinan käsittelyyn fysioterapiaan. Vasen takajalka oli jumissa ts. oireili sillä, kun lanneranka oli jumissa. Sitä sitten hoideltiin ja hienosti Elmo kesti käsittelyn, vaikka mä en pystynyt olemaan apuna. Fiksu koira, sai kunniamaininnan siitä! Varasin sitten uuden ajan elokuulle ja sitä ennen saatiin paljon jumppaohjeita, joita noudattaa. Agilitykin jää kesätauolle, se voikin tehdä Elmolle ihan hyvää, sais vähän lihaksia ennen uutta kautta...

Meillä on kova ikävä Lauraa ja Islaa, tarvittais seuraa, että tokoilu edistyis jotenkin! Sain jo J:ltä noottia, et mitä kun koiran maasto-osuudet on valmiit ja sit toko ei edisty mitenkään, olikohan se vinkki, et pitäis treenatakin? Vai oppisko se Elmo itseopiskeluna?

Eilen helteisenä sunnuntaina lähdettiin heti aamusta koirien kanssa metsään treenaamaan jälkeä. Elmolle kaksi lyhyttä ja Moskulle yksi kunnon mittainen. Hiukan mua jännitti kuinka Mosku muistaa ilmaisut sun muut, mutta hyvinhän se meni! Ekalla purkilla hiukan ihmetteli, mutta kävi sitten makaamaan ja kulmatkin löytyi. Ihan lopussa selvästi väsyi eikä maaliin meinannut jaksaa, mutta hyvin kuitenkin. Olin tosi tyytyväinen! J siis ohjas, mä toimin kuvaajana. Elmo sai tehdä eka yhden jäljen ennen Moskua ja sit Moskun jälkeen vielä toisen...autosta kuulu vaan Elmon haukkuminen koko Moskun jäljen ajan ja toinen jälki olikin Elmolle vähän liikaa, kun energiaa oli tuhlattu räksyttämiseen. Hyvin kuitenkin. Kovasti J saa jarrutella Elmoa, kun on niin kova hökä päällä, että ottais kaikki namit tarkasti. Huomas selvästi kuinka Elmo vasta puolivälin jälkeen alkaa kunnolla käyttää nenäänsä.

Iltapäivästä käytiin vielä uittamassa koiruuksia, Moskukin jo melkein ui ja Elmo alkaa olla jo vanha tekijä. Täytyy vaan nostaa Elmon ruokamäärää, uidessa huomaa selvästi ettei oo muuta ku luuranko jäljellä, kun karvat kastuu. Kuinkakohan paljon sitä pitäis ruokkia, oon nyt jo lisännyt öljyt ruokavalioon...?

Loppuun vielä muutama kuva sunnuntailta:

Elmo jäljellä

Mosku jäljestää

Ilmaisu

Emppa uimassa

Ja mitä jäi jäljelle...

Tänään on vietetty pihapäivää koirien kanssa. Aamusella ehdittiin kävelylle ennen pahinta porotusta, kun asfalttikin oli vielä märkää öisen sateen jäljiltä. Sen jälkeen on tehty vaan pihatöitä ja koirat on vahtinut naapureita Mosku lähtee aina tasaisin väliajoin sisälle viilentymään, mutta Elmo vaan etsii pihalta varjoisen paikan ja näyttää viihtyvän hyvin. Nyt J ja Elmo lähtivät ensin katsomaan agilityn möllikisoja ja sitten agitreeneihin, me Moskun kanssa otettiin päikkärit ja suunnitellaan kävelyä...jos jaksetaan Alkaa ottaan tää lämpö koville mammalla, mutta ei saa valittaa!

Eilen käytiin Alisenjärven rannassa katsomassa Elmon uimataitoja. Ensin Elmo pelkäsi vettä, tai oikeastaan sitä vedenpintaa. J kahlas sitten itse ensin veteen ja jo Elmo reipastu meneen perässä. Hyvin näytti viihtyvän ja muutaman selkeän uintivedonkin otti! Jätettiin siihen, heittelin vielä frisbeetä ja muutaman kerran Elmo menikin veteen ihan omaehtoisesti jo. Uskoisin, että muutaman kerran totuttelun jälkeen ei ole mitään ongelmia. Tekis niin hyvää Elmon lihaksille uinti, samoin kyllä Moskullekin, mutta sitä nyt on sinne turha yrittää kammeta... Muutoin on vietetty vapaapäiviä ja luulenpa, että on Elmollekin tehnyt ihan hyvää parin päivän täyslepo. Olen itse lueskellut Canis-lehtiä ja löysinkin hyvän artikkelin treenimääristä. Kun meidän vire on ollut hukassa ja tietty itse sitä pahennan, kun täytyy sit joka välissä kokeilla tekiskö se nyt paremmin. Niin tottapa siinä artikkelissakin puhuttiin, että koiran treenimäärää ois hyvä lisätä 5-10% kerrallaan....eli jos koira ennen on treenannut kerran viikossa, ei ole ihme jos se nyt neljä kertaa viikossa treeneillä alkaa tympääntyyn. Sehän on saanut jo yli tuplamäärän huomiota&nakkeja normaaliin verrattuna, eli palkkio menettää tarkoitustaan. Hyvää mietittävää ainakin itse sain taas tästä! Lisäksi kaivoin taas esiin Tommy Wirenin & Ahosen Veli-Matin opit seuraamisen opettamiseen. Suunnittelun tasolla jo mietin, jos vaihtais tähän taktiikkaan, kun tuo namikäsi on Elmolle niin suuri "häiriötekijä". Vielä tässä arvon ja pohdin, mutta taidan ainakin kokeilla.

Jos nyt sitten lähtisi sinne lenkille....

Olin jo unohtanut, että maanantaina oli Moskun fyssari. Jätin ipanan hoitoon porukoille sunnuntaina, joten sitten maanantaina aamulla ei muuta ku hakemaan takaisin. Ja hyvä, että mentiin, oli Moskun lanneranka taas sen verran jumissa. Sitä siinä sitten mobilisoitiin ja Mosku kyllä käyttäytyy niin hienosti. Nyt kesä vaan jatketaan jumppailua ja lihaskunnon palautusta, syksyllä sitten taas näyttämään Elinalle missä mennään. Varasin nyt Elmollekin vielä ajan, että saataisiin selvyys tuohon selkä asiaan. Kesäkuun alkuun meni aika, mutta vielä päästiin. Mosku meni nyt sitten taas porukoille hoitoon lepäilemään muutamaksi päiväksi, kun Elina oli sitä mieltä, että voi tulla hyvinkin kipeäksi ja olisi hyvä, jos Elmo ei nyt pääsisi "runnomaan" Moskua. Mosku siis nautiskelee mummon ja papan hoivissa

Elmon kanssa oltiin eilen taas tokoilemassa Mouhiksella. Treenattiin ensin noutoa. Marian opastuksella päätettiin, että Elmo saa vaan nyt ruveta pitämään sitä kapulaa suussa eli pakkonoutona. Ja ei se hullummin mennyt, alkoi jo itse avaamaan suutaan! Nyt Elmo joutuu enempi keskittymään siihen kapulan pitoon, kun naksulla se sitä vaan nosteli ja heilutteli. Eli näin jatketaan. Seuraavana kosketusalusta. Vaikeaa on saada ne kaksi jalkaa sinne, kun ensin oli vain yksi. Riitalta sain kuitenkin hyvät ohjeet, opetan nyt jonkun sanan alustalle ja etupalkka mahdollisimman pian, jotta saadaan "agilitytuntumaa". Tokossa se ei kuulemma haittaa vaikka alusta on opetettu agilityn tarpeita ajatellen. Sitten luoksetulo, joka meillä on edelleen sitä sivulletuloa. Nyt oon viikon hinkannut sohvan vieressä vasen käsi selän takana ja Elmo jo hokas siinä tulla viereen. Nyt vaan päätettiin, että painan vasemman käden kiinni reiteen, jolloin Elmon kuonolla tyrkkäisy ei aiheuta sille mitään palkkiota. Ja palkka aina oikeasta kädestä. Tätä nyt sitten pitäisi treenata ja kun alkaa sujua, ei muuta kuin matkaa pidentämään. Lopuksi oli vielä paikalla makuu ja siinä hoksattiin, että mä taidan olla ihan liian kiltti Elmolle. Se vedättää mua ja esittää "en osaa"-repertuaarinsa, enkä mä jotenkin oo uskaltanut vaatia, kun oon aatellut, et se menee rikki. Eli nyt ei muuta kuin tiukempi linja! Kaiken kaikkiaan kivat treenit ja paljon sain ajatuksia ja ideoita.

Tulin just koulusta ja kokeilin taas sivulletuloa. Mutta ei, silloin kun Elmon ruoka on odottamassa, se ei pysty tekeen muuta ku vahtiin ruokaansa. Meinasipa mennä hermot, mutta laitoin koiran jäähylle ja sit hetken jäähyilyn jälkeen sain muutaman onnistuneen toiston. Mitä ihmettä tuolle pitäis tehdä? Normaalistihan nälkä kai nostain motivaatiota, mutta Elmo on niin ruokaorientoitunut, ettei voi sitten tehdä mitään....Help, anyone??